Pro-vinkit some-työnhakuun

Palataanpa vielä siihen työnhakukampanjaan. Suoritin joulukuussa yhteisömanagerikurssin näytön, jossa kerroin some-työnhaustani ja ohjaaja neuvoi, että voisin tiivistää oppimani blogikirjoitukseksi. Niin! Olin kyllä jo aiemmin kertonut projektistani ja antanut sitä kautta vinkkejä, mutta ehkä olisi tosiaan syytä kirkastaa kokemani suoriksi ja toivottavasti hyödyllisiksi neuvoiksi työnhakijoille.

Tässä siis – pro-vinkit some-työnhakuun (tai sitten sekava sekoitus projektinhallintaa ja sosiaalisen median käyttöä – kuinka vaan):

  1. Aseta tavoite. Mihin pyrit ja missä ajassa? Oma tavoitteeni oli selkeä: halusin viestintäalan töitä seuraavaan syksyyn mennessä. Olin kuitenkin realisti ja lisäsin siihen ehdon: …ja jos en sitä saa, niin sitten perustan toiminimen.
  2. Suunnittele kampanja etukäteen. Mitä kaikkea aiot tehdä, millä keinoin esitellä osaamistasi. Missä kanavissa huutelet? Kenelle osoitat kampanjan?
  3. Luo oma slogan eli #hashtag, jota käytät johdonmukaisesti työnhakukampanjaasi liittyvissä twiiteissä. Sen avulla voi a) hakea edellisiä twiittejäsi ja näin ollen saada helposti lisää tietoa kampanjastasi, b) voit itse seurata, onko joku muu viitannut kampanjaasi, c) se indikoi muille Twitterin/G+:n käyttäjille, mistä asiasta nyt puhut. Esimerkkiä näyttää yhteisömanageritoverini Venla Räty, jonka kampanjaa kannattaa käydä vilkaisemassa. Mahoton meno siellä Venlan somessa!

  1. Aikatauluta: se auttaa pitämään kampanjaa yllä niinäkin hetkinä, kun masentaa ja väsyttää.
  2. Älä unohda Google+:aa kampanjoidessasi! Vaikka siellä ei välttämättä keskustelua syntyisikään, saat paremmin näkyvyyttä Googlen hakutuloksissa postaamalla myös G+:aan. Jos linkität G+:aan esimerkiksi blogipostauksen tai vaikka CV:si tee näin:

merja-gplus-cv

 

Otsikoi laittamalla tähdet otsikon molemmin puolin: *Otsikko*
Kirjoita lyhyt saate ja linkki
Lisää sopivat hashtagit

Näistä Google tykkää.

 

 

  1. Mieti, mikä on omin tapasi tehdä CV. Käytä luovuutta. Teetkö CV:stä kuvan, Pinterest-boardin, verkkosivun vai powerpoint-esityksen? Tai videon? Johanna Janhosen Powerpoint-CV on informatiivinen ja ennen kaikkea Johannan näköinen:

  1. Aloita kampanja rohkeasti ja pidä näkyvyyttä yllä, mutta älä spämmää. Liiallinen tuputtaminen ärsyttää herkästi.
  2. Ole positiivinen ja hyväntuulinen. Somessa negatiivisuus ei vaan toimi, ainakaan markkinoinnissa. Ja sitähän some-työnhaku on, mitä suuremmassa määrin.
  3. Kun et ota itseäsi liian vakavasti, se auttaa olemaan rohkea ja luova. Itse huomasin kampanjan aloitettuani, että eihän minulle naurettukaan, vaan päinvastoin: sain rutkasti kannustusta ja hyvää palautetta, joka teki työnhausta mielettömän paljon hauskempaa kuin jos olisin tehnyt sitä ihan salassa. Jos joku pitää kampanjaasi tyhmänä, se ite on.
  4. Seuraa ja analysoi mahdollisuuksien mukaan. Jos luot Pinterest-tilin, tee siitä business-tili: siihen on analytiikka käytössä. Yritystilin luominen Pinterestiin on ihan ilmaista! Ja sitten voit seurata, millaista huomiota ja millaisten käyttäjien taholta tilisi kerää.Pinterest_analytiikkaa
  5. Käytä kampanjaa oman osaamisen esille tuomiseen, mutta:
  6. Älä luota pelkkään some-näkyvyyteen. Ota itse yhteyttä työnantajiin. Tuolloin kampanja toimii oman osaamisen, persoonan ja ennen kaikkea aktiivisuuden todisteena.
  7. Ole sitkeä. Keksi uusia tapoja tuoda osaamistasi esille. Löydä se oikea – tai ota käyttöön suunnitelma b. Mutta älä lannistu, sillä:

Kampanjointi kannattaa aina: vaikka töitä ei juuri sen avulla löytyisikään, on se kokemuksena varsin hauska ja kannustava ja takuulla toimii positiivisena indikaattorina motivaatiosi suhteen. Siis eteenpäin vaan ja onnea matkaan!

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Yritysblogi – vai yritysvlogi?

Olipa jokin aika sitten yhteisömanagerikurssin YouTube-koulutus, josta en saanut blogattua niin heti, kuin olisin toivonut. Mutta opiskelussa on vaaransa: voi jäädä kaikenlaisia uusia ideoita muhimaan päähän. Tämä koulutus sai pohtimaan, kannattaisiko yritysvideoiden tekijöiden seurata vlogeja. Ehkäpä hyvinkin kannattaisi.

Miten yritykset käyttävät tällä hetkellä käyttävät YouTubea? Monesti varsin fiksulla tavalla; kiinnostavan ja lisäarvoa antavan sisällön merkitys on sisäistetty hyvin.

Ruoanlaittovinkkejä tarvitaan arjessa, joten on järkevää, että elintarvikkeita valmistava yritys julkaisee kokkausvideoita. Tai että Valion kanavalla on treenivinkkejä, jotka tukevat terveellistä elämäntapaa – joihin Valion tuotteet kuuluvat, ainakin yrityksen itsensä mukaan.

Videosta saatava hyöty saa ihmiset katsomaan videoita tai – haa – jopa tilaamaan YouTube-kanavasi. Se sitouttaa ja tekee brändille gutaa.

YouTubeen pätee sama sisällöntuotannon sääntö kuin muuhunkin sosiaaliseen mediaan: julkaise uutta sisältöä säännöllisesti ja riittävän usein. Toni Nummela, joka on tutkinut YouTuben käyttöä, on laskenut erilaisia tilastoja siitä, miten YouTuben kanavat keräävät katselijoita ja tilaajia. Tässä niistä yksi:

Uskalla heittäytyä – ja olla oma itsesi

Entä puhtaat asiantuntijayritykset, jotka eivät tavoittele kuluttajamarkkinoita? Asiantuntijat voisivat hakea oppia – vloggaajilta.

Mitä yritystubettajat voisivat vloggaajilta oppia?

Parhaat videot ovat luonnollisia, mutta se ei tarkoita, etteikö niitä olisi
1. käsikirjoitettu etukäteen.


2. Huumori sallitaan ja
3. heittäytyminen palkitaan – tosin aina voi miettiä, mitä se kenenkin kohdalla tarkoittaa (ks. Ponsse alla).
4. Keskustelun herättäminen on olennaista, ja siksi
5. videot saavat olla epätäydellisiä, kuten Toni Nummelakin totesi.

Tienraivaajat ja oman tien raivaajat

Edelläkävijöinä videoiden käytössä ovat – mitkä muutkaan kuin – sosiaalisen median konsultaatioyritykset.

Zenton Hanna Takalan videot ovat malliesimerkki siitä, miten asiantuntija voi vlogata: omana itsenään ilman kikkailuja, puhuen siitä asiasta, minkä itse parhaiten taitaa. Ja toki Zento on myös blogannut videoiden tekemisestä.

Somecon Somenkieliset uutiset on hauska ja rohkea kokeilu, jossa jokaviikkoisissa videoissa käsitellään sosiaalisen median ilmiöitä televisiouutisten tapaan. Uutisten tekemiseen on tarvittu luova idea, innostunut porukka, teknistä taitoa ja varmasti myös venymistä uuden edessä. Mutta näin sitä osaamista esitellään.

Lopuksi haastan kaikki miettimään, mitä heittäytyminen omalla kohdalla voisi tarkoittaa. Rajojaan voi pohtia vaikka katsellessaan Ponssen Yhdysvaltain markkinoille tekemää videokutsua.

 

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Vastuuraportointi pistää hikoiluttamaan

Mistä on yritysten vastuuraportoinnin perusasiat tehty? Olennaisuuksien tunnistamisesta, aitoudesta ja kyvystä kertoa siitä niin, että muitakin kiinnostaa.

Viestinnässä yritysvastuu on nyt aiheena pinnalla. Kyse ei ole pelkästään siitä, että EU-direktiivi ohjaa 500 hengen organisaatiot raportoimaan vastuuasioistaan kolmen vuoden sisällä. Vastuullisuus nähdään kilpailuetuna, sen korostaminen on kannattavaa.

Ja miksi se on kannattavaa? Koska ihmisiä on alkanut kiinnostaa liiketoiminnan eettisyys. Niin työntekijät kuin asiakkaatkin, sijoittajat ja viranomaiset haluavat, että organisaatio toimii vastuullisesti ja tekee enemmän kuin laki vaatii. Ihmiset, jotka kierrättävät ja kantavat oikeudenmukaisuudesta huolta vapaa-ajalla, haluavat, että niin tehdään myös työelämässä.

Mutta se raportointi. Huhhuh. Aika moni viestintäihminenkin potee luovuuden tuskaa vastuuraportoinnin edessä. Mistä lähteä liikkelle, mitä siinä kerrotaan, mistä tempaistaan luvut ja ovatko ne luvut järkeviä? Käytetäänkö GRI:tä vai lähdetäänkö ISO 26 000 tielle? Kenelle raportti tehdään? Miten esittää dataa, mutta välttää silti pitkäveteistä jorinaa?

Näihin kysymyksiin saatiin vastauksia Tampereella Markkinointi- ja viestintätoimisto Villivision ja Ratkaisutoimisto Vinhan järjestämässä yritysvastuuseminaarissa. Innostuneet ja innostavat Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Isomäki ja Vinhan toimitusjohtaja Kaisa Kurittu kertoivat omista näkemyksistään ja kokemuksistaan vastuullisuusviestinnässä.

Heti oikeaan suuntaan

Kuinka yritysvastuuraportointi saadaan liikkeelle? Ratkaisutoimisto Vinhan Kaisa Kurittu antoi viisaan neuvon: vaikka liikkeelle lähdettäisiin pienesti, täytyy keskittyä heti olennaiseen. On turhaa ja turhauttavaa korjata suuntaa heti seuraavana vuonna.

Kurittu neuvoi piirtämään arvoketjun. On tärkeää pohtia, mikä on toiminnan kokonaisvaikutus ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön niin tuotteiden, palvelujen kuin liiketoiminnankin tasolla.

Kati Ihamäki totesi, että raporttien kokoaminen voi alkaa ihan arkisen työnteon asioista. Mitä yrityksessä konkreettisesti tehdään ja mitkä vaikutukset arkipäivän teoilla on?

Apua sidosryhmiltä

Mitä raportissa tulisi sitten kertoa? Sidosryhmiä koskettavia ja heitä kiinnostavia asioita.

Sidosryhmät itse (yleensä) tietävät, miten yrityksen toiminta heitä koskee. Näin ollen he ovat parhaita vastaamaan siihen, mikä heitä kiinnostaa ja mistä asioista he haluaisivat lisätietoa tai missä heidän mielestään olisi parantamisen paikka.

Kysy siis heiltä: tutkimuksin, henkilökohtaisesti tai vaikka sosiaalisessa mediassa.

Myös tilastot voivat tulla hätiin. Finnairilla on tutkittu megatrendejä ja pohdittu niiden vaikutusta raportointiin. Megatrendit auttavat tunnistamaan, mistä asioista ihmiset haluavat kuulla.

Olennaisuuksien tunnistamiseen tarvitaan pohdintaa, tutkimusta ja tulkintaa. Siis raakaa työtä. Hikoile hieman!

Raporttien kurimuksessa

GRI-raportit saavat sapiskaa mm. siitä, että raportoinnin termit ja kieli etäännyttävät itse asiasta. Ja kieltämättä, kyllä selonteosta saattaa tulla melko kuivakka, jos raportoinnissa vain vastataan GRI:n asettamiin kysymyksiin ja todennetaan asiat tilastoin.

Kaisa Kurikka totesi, että jos raportin kieli alkaa väsyttää itseä, se takuulla kyllästyttää myös lukijan. Kirjoita siis niin, että itseäsikin kiinnostaisi. Case-jutut, aidot tarinat pitävät mielenkiinnon vireillä.

Mielestäni raportointiohjeista on se hyöty, että ne paitsi yhtenäistävät vastuuasioista kertomista, antavat myös tuoreita ideoita.

Ohjeistot auttavat tunnistamaan erilaisia näkökulmia vastuullisuuteen. Ne saattavat tuoda sellaisia olennaisuuksia esille, joita kukaan  yrityksessä ei ole aiemmin tullut ajatelleeksi.

Kati Ihamäki muistutti vielä, että raportista on hyötyä myös oman tilanteen seurantaan: se auttaa näkemään, missä viitekehyksessä toimitaan, mihin suuntaan ollaan menossa ja missä on parantamisen varaa.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti